Seiko King Quartz 9923-701A

Jälleen kerran blogitekstin aiheena on iäkäs Seiko, mutta nyt siirrytään taas hetkellisesti sähkökellojen maailmaan. Japanilaisista kvartsikelloista vain pieni osa on saanut vuosien varrella aikaan suurtakaan innostusta keräilijöiden keskuudessa, mutta Seikon Twin Quartz -sarja on tässä piristävä poikkeus. Mutta mikä ihmeen Twin Quartz? Taulussahan lukee isolla King Quartz?

Käsitellään ensin Twin Quartz. Ylläoleva kuva on suoraan Seikon manuaalista. Erittäin yksinkertaistettuna suurin epätarkkuutta aiheuttava tekijä perinteisessä kvartsikellossa on kvartsikiteen värähtelytaajuuden muutos lämpötilan muuttuessa. Twin Quartz -koneistoissa ongelma on ratkaistu lisäämällä koneistoon pääkiteen lisäksi apukide, ja näiden kahden kiteen välisestä taajuuserosta piiri pystyy laskemaan tämänhetkisen lämpötilan, ja vastaavasti kompensoimaan kellon käyntiä. Tällä järjestelmällä on päästy normaalin kvartsikellon +-15s/kuukausi -luokan tarkkuudesta parhaimmillaan muutaman sekunnin tarkkuuteen vuodessa.

Twin Quartz oli esittelyaikoinaan aivan 70-luvun lopulla rannekelloteknologian kiistatonta huippua, ja Seiko luonnollisesti hyödynsi sitä suuressa määrässä tyyrimmän luokan mallejaan. Kotimaan markkinoilla suurin osa Twin Quartz -koneistoista myytiin aluksi "King Quartz" "Grand Quartz" ja "Superior" -mallisarjojen kelloissa. Superior oli +-5s/v -luokitellun 9983 koneistonsa kanssa tarkin, ja kallein näistä. Grandin ja Kingin 9943 ja 9923 -koneistot eri variaatioineen tikkasivat nekin varsin vakuuttavasti 10 ja 20 sekunnin tarkkuudella/vuosi.

Seuraavina vuosina Twin Quartz -koneistoperhe laajeni, ja alkoi levitä muihinkin mallisarjoihin, ja niitä alkoi löytää esim "Dolce" "Lassale" ja "Silverwave" -sarjoista. Usein Twin Quartzin erottaa perusmalleista juurikin tuosta taulun erikoisesta kaksoiskide-logosta.

Oma käsitykseni on se, että ulkomailla Twin Quartzia myytiin paljon suppeammassa määrin. Tiedän, että ainakin Kelloseppäliiton lehdessä 80-luvun taitteessa vaatimattomasti SQ-brändättyä (huippuluokan 9983 -koneistolla varustettua) Twin Quartzia on käsitelty, mutta paljonko näitä sitten Suomessa myytiin, on arvoitus. Joihinkin SQ-malliston Twineihin olen suomessa törmännyt, mutta valtaosa Suomen, ja yleensäkin länsimaiden, Twin Quartz -kannasta on harrastajien myöhemmin Japanista ostamia.

Käsiteltävä kello on Kinq Quartz -malliston kaliberi 9923, sarjanumerosta selviää valmistusvuodeksi 1979. Kello kävelee muutaman sekunnin kerrallaan, mutta takeltelee aika lailla pysähtyen lopulta. Usein tämän ikäisissä Seikon kvartseissa on tässäkin esiintyvä erillinen, kierrettävä paristonvaihtoluukku. Ehkä tämän on ajateltu suojelevan koneiston herkempiä osia suuripiirteisempien seppien käsittelyltä. Itse en näistä hirveästi pidä, joskus ne ovat kovasti jumissa, ja uusien tiivisteiden löytäminen on usein hankalaa. Tämä onneksi aukesi ongelmitta.

Takapohja on sitävastoin aika tiukasti kiinni, ja pikku korroosio on iskenyt tiivistepinnoille. Kuten myös pariston johtimelle, mikä on aina huolestuttavampaa. Tämä johtuu suurella todennäköisyydellä joskus vuotaneesta paristosta. Paristovuoto voi pahimmillaan johtaa suuriin tuhoihin koneiston mekaanisillakin osilla.

Ensin poistuu piiri. Kela on näissä vanhemmissa kelloissa usein erillinen osa, kuten tässäkin. Uudemmissa se on yleensä integroitu piiriin.

Sähköosat kokonaisuudessaan poistettu.

Taulu on parhaaseen Seiko-tyyliin selkeä, mutta silti näyttävä. Pidän valtavasti Seikon tekstuuritauluista, mikä on ehkä aiemmistakin teksteistä tullut selville. Seiko-orientoitunut harrastaja saattaa laittaa merkille, että vaikka kello on "King" -brändätty, Twin Quartz -merkin alla on silti kuitenkin Suwa -tehtaan logo. Vanhemmat King Seikothan olivat nimenomaan Daini -tehtaan lippulaivatuote. Ajat muuttuvat.

Tyypillisen Seikomainen kaksoispäivyri kanji/englanti-kiekkoineen.

Päivyrirakennetta ihmettelemään. Siirtoratas on tässä, kuten monissa muissakin Seikoissa, muovinen. Muoviosat ovat kelloissa aina vähän kiistanalainen aihe, pienessä määrin oikein käytettynä ne kyllä hyväksyn. Ainakaan nämä siirtorattaat eivät ole itselle koskaan ongelmia aiheuttaneet. Toki pesussa ja käisttelyssä saa ollla varovainen.

Laitetaan tässä vaiheessa koneisto pikakelauksella osiin, käydään kasaus tarkemmin läpi.

Metalliosat käyvät pesukoneessa, sähkö- ja muoviosat sekä mageneettinen roottori puhdistetaan käsin mikroskoopin alla. Tämän sillan alle jäi keskiratas, sekä koneiston pysäytysvivusto, joka osoitinsiirtoakselin käyttämänä katkaisee virran piiriltä, sekä lukitsee vielä rataskoneiston paikoilleen.

Koneisto ympäri, keskirelli kiinni keskirattaaseen.

Asetuskoneistoa kasaan.

Taas koneisto ympäri, muovinen pariston eristelipare paikoilleen.

Askelmoottorin roottori ja rataskoneiston rattaat paikoilleen, rattaista en onneksi löytynyt ruostejäämiä paristovuodon jäljiltä. Pohjassa sen sijaan on jälkiä, mutta ne onneksi eivät vaikuta toimintaan.

Silta päälle. Kvartsikellon rataskoneiston kasausta vaikeuttaa aina mageneettinen roottori, joka ei tahdo pysyä paikoillaan, ja täten ylätapin asemointi laakerikiveen siltaa asentaessa on aina vähän tarkkaa puuhaa.

Koneisto taas ympäri, laakereille öljyä ja päivyriä kasaamaan.

Taulu paikoilleen, koneisto pestyihin kuoriin.

Sähköosat paikoilleen, uudet tiivisteet ja valmista tuli. Kvartsitesteri ilmoittaa virrankulutukseksi n.1.5 mikroamppeeria, mikä menee hienosti manuaalin 2.0 mikroamppeerin toleranssiin. Manuaalin mukaan tarkkuuden säätö vaatii Seikon oman kvartsitesterin mallia QT-99, jota minulla ei luonnollisesti ole käytössä, ehkä joskus tällainenkin aarre löytyy... Tyydyn toteamaan normitesterillä piirin antamien pulssien perusteella käynnin hyväksi, ja jätän koskematta trimmereihin.

Ranneke ei ole tämän kellon alkuperäinen. Usein näissä seikoissa on hieman vaikea 19mm rannekeväli, ja Japanista käytettyinä ostetuissa kelloissa on usein vielä alkuperäinen ranneke lyhennetty melkoisen pieneksi. Lasissa on pari naarmua, mutta sopivan uuden lasin ja tiivisteen löytäminen alkuperäisen tilalle olisi haastavaa, kiinnitystapa on erilainen kuin moderneissa kelloissa.

Nupistakin löytyy muistutus siitä, että nyt liikutaan isojen asioiden äärellä.